Paholainen mansikkamaalla

Hei.
... yli kuukausi.
Kuukausi on pitkä aika. Eikö olekkin?


Minu varmaan pitäisi kertoa mitä kuukauden aikana on tapahtunut, eikö niin?
No. Olin melkein kuukauden puhumatta kellekkään, paitsi satunnaisesti ja harvoin Hukkaselle ja Janskalle. Koulu on vienyt aikaa, paljon. Aika helvetisti. En oo oikeen saanut nukutuksi, kun asiat painaa.

Tällä hetkellä vietän vielä pari päivää lomaa, tosin sekin menee koulutehtäviä tehren. Tärkeintä tosiaan nyt ois saara nää tehtyä kunniallisesti loppuun, että sais tän kakkosen joskus läpi. Mutta melkee vuos aikaa tsemppaa.

Janskaa en ole nähny, mikä on miun mielestä helvetillistä. Niin kamala ikävä.
Kaverei'en kanssa oon viihtynyt nyt. Varsinkin Nasun. Tatista taas oon vieraantunut hyvin paljon, en tosin tierä miksi.

Kevään kukkien värit haihtuu pois,
linnut eivät laula.
Unelmoi, sillä tämä maailma

On todellinen painajainen

Sade polttaa ihon karrelle.
Montako päivää aurinko jättää väliin?
Ehkä sinun vierelläsi on parempi unelmoida.

Sudet ulvoo kuollutta täyttä kuuta.

"Luota minuun."

Pysähdy en taakseni katsomaan,
joutuisin kai sanomaan hyvästit jollekin.

"Rakkaus on kaunis illuusio."
Miksi käytin sellaisia sanoja?
Meillä ei kai ollut tulevaisuutta.

Ihana todellisuus on painajaista,
minä nauran sille uhmaavasti.
Mene, unelmoi paremmasta!

Historia toistaa itseään.

Miksi meidän pitäisi?

"Luota minuun."

Toivo vain! Ehkä toiveesi täyttyy.
Ei se ohitsesi käy,
tämä maailma pysyy paikoillaan.

Antaa paholaisen kulkea mansikkamaalla.

Älä helvetissä jätä muo.

Hei pienet.
Mitä kuuluu?
Kertokaa miulle positiivisia asioita, pyydän..


Miun elämä heittelehtii. Miä eka pääsin laitoksesta pois, kouluun. Lauantaina piti päästä Traconiin kahtoo nettikaveria, mutta yks teki oharit, eikä kertonut syytä. Sitten menin sinne yksinäni ja se sai raivokohtauksen.. Se huus ja kilju että miulle ois voinu käyrä huonosti. Se pelkäs että teen itelleni jotain.

Lopulta en eres päässy Traconiin asti, kun meikän kuljettaja suuttu ja jätti tien varteen. Istuin neljä tuntia jossai puskassa kunnes sain selville, että olin Tampereella.

 Kävi myöhemmin ilmi, että miun tyttöystävä ois ollu myös Traconissa. Nyt vituttaa.

Sunnuntaina miä muutin. Tervasta Forssaan. Tää vaikuttaa ihan mukavalta. Pelottaa vain vähän ihmiset.
Toivotaan että täällä alkaa mennä asiat raiteilleen.

Hmm. Eilen sain kuulla että miun paras kaveri voi kualla. Sillä on joku bakteeri tai jotain. Sain paniikkikohtauksen ja miun teki mieli hirttäytyä. Eräs ihana kuitenkin puhu järkeä. Kaunista jätkeä. Mie rauhotuin vähän, mutten silti saanut kunnolla hengitettyä. Istuin aamu neljään ulkona miettiessä. Siinä samalla sorruin polttamaankin. Mie lupasin etten polttais enää, mut sorruin. Olen kamala.



Kävelen pimeää polkua,
enkä tiedä, minne voin joutua.
Tämä elämän matka ikuisuuteen
on pitkä ja kivinen - miten siitä helppoa teen?

On yksinäistä kulkea vaan,
liian pimeää, ei voi löytää rakkauttaan.
Onko täällä muita kaltaisiani,
jotka voisivat helpottaa tuskaista taakkaani.

Tällä polulla elämän
kuljen läpi pimeän.
Valoisa ikuisuus näkyy jo,
se kirkas, turvallinen valo,
jonne tähtään tieni -
tämä pimeys on liian suuri ja minä liian pieni.

Joku lopettaa kesken, ennen aikojaan
lähtee ikuista valoa tavoittelemaan.
Hallaa siinä itsellesi teet,
jos matkasi päätät ja liian ajoissa meet.

Fuck you

Nothing to say

Todellakin sinua yli kaiken rakastan.
Kaikki muu niin turhalta vaikuttaa.
Olisiko parempi antaa maailman mennä menojaan?
Todellisuus vain on niin paljon julmempaa.

Älä anna minun herätä yksinäisyyteen.
Älä salli minun silmiäni ummistaa,
ihan hetken aikaa anna minun olla vain.

Ah! Ikuista unta kai jo nyt nähdä saan,
kun syliisi saavun ja sinua silmiin katselen.
Hymysi loi mulle paikan taivaaseen,
en enää muuta kaipaa, vain sinut vien mukaani ikiuneen.

Kaikki muut kulkee allapäin.
Eivät tiedä, mitä todellisuus on:

Sinun hymysi, sinun silmäsi,
sinun rakkautesi ja sylisi.
Kuulen naurusi ja äänesi
minne ikinä menenkin.

Ah! Kun ikuiseen uneen jo painan pään,
sinun silloin jo nähdä saan.
Luoksesi juoksen, pitkän matkan teen,
kun luoksesi saavun, saan rauhan tähän ikiuneen.

Ah! Ikuista unta kai jo viimein nähdä saan,
kun sylissäsi uinun ja rakastaa saan ainiaan.
Älä anna minun herätä yksinäisyyteen,
luoksesi juoksen, sen pitkän matkan taas teen.

Ah! Ikiunta jo nähdä saan,
sinun sylissäsi rauhan vain saan.
Pitkä matkamme ohitse jo on,
pääsimme perille, eikä todellisuus ole enää niin valoton.

Kun kipu on niin osa sinua

Heeeeeeeeeyh bitches, mitäs kuuluu?

Mie oon nyt niin pilvissä, että saattaa vaikuttaa siltä et oon vetäny jotain ylimäärästä tai jtn...
Tästä tulloo hyvin turhanpäivänen postaus. Miulla ei oo miiiiiiiitäään, ei siis yhtään miiiiitään sanottava teille.


Janska lähti, moon lueskellu runoja. Sunnuntaina takasin laitokseen. jee. Väsyttää, oon syäny Hennan tekemää uunijäätelöä. En ees tiärä mitä tää on.. Henna tulee varmaankin kohta koulusta. Sit myä pelataan. Huamenna immeiset tulloo tänne. Ne on järjestelly jokku pileet miun synttäreie kunniaks. Yääährn, en tykkää synttäreistä yhtään. En tykkää olla huamion keskipisteenä tai mitään sellasta. ;_;

Pusukuva, awwwwww

ihana weheartit

Miun piti laittaa tänne miun ja Janskan pusukuva, mut Janska ei antanu :/

Löysin muuten uuren ihan perkeleen ihanan runon, josta tuliki uus lemppari

Sinä et puhuisi noin viisaasti 
Jos tietäisit miltä tuntuu kaivata niin paljon 
Että jokainen hengenvetokin tuntuu tikarilta keuhkoissa 
Kun kipu on niin osa sinua 
Että sen poissaolokin on kipua 
Ei, sinä et tiedä kuinka paljon itse viilletyt arvet voivat painaa. 

Sinä et neuvoisi noin tarkasti 
Jos tietäisit miltä tuntuu 
Kun pelkkä olemassa olokin sattuu niin paljon 
Että sydänkin tuntuu lyövän vain 
Koska ei osaa pysähtyä 
Kun kaikki mistä elät kuolee kivun kautta 
Kun kaikki mistä nautit syntyy kivusta 
Ei, sinä et tiedä kuinka paljon itse viilletyt arvet voivat painaa. 

Lennä, älä palaa takaisin.

Miä olen tässä nyt pual tuntia istunut ja tuijottanut tätä ruutua orottaen, että keksisin jotain kirjoitettavaa.

Mie loppujen lopuksi uskalsin mennä tien yli.

Ihan tosi.

Janskan isovanhemmat oli tosi mukavia. Miun oli vaan tosi vaikea olla halimatta Janskaa, kun se ei ole tullut vielä kaapista tulos.. ._.

Tällä hetkellä katselen kuinka pieni keijukaiseni tuhisee nukkuessaan.

Niin suloista. Vituttaa, kun tietää että sen on lährettävä pian. 

Sitten saa taas orotella tosi kauan että nährään taas. 

Tyhmät neljäsataa kilsaa..

Sinä olet se lääke, joka minut voi parantaa.

Sinä olet se ajopuu, johon turvaudun, kun olen liian turta uimaan tässä  syvässä tuskan ja kaipuun valtameressä,

sieluni syvissä syövereissä.

Sinun hymysi on minun aurinkoni.

Sinun silmäsi ovat minun taivaani.

Vain katse ja huoleni haihtuvat,

vain sana ja painajaiseni unohtuvat.

Rupes tekee mieli mennä röökille

Mutten saa rikkoa lupausta.

Lupasin pikkuiselle Hukkaselle.

Tissit-

Voi kyllä tissit. Anteeksi kaikille, mutta minun blogi, minä vittu postaan mitä haluan.

BOOBSPARTY

fuck yeah

Immeiselle, josta mie tykkään tositositosi paljon.

En tosin aijo koskaan kertoa hänelle sitä.

Hän ei tiedä, että rakastan häntä - ei hänen pidäkään. 

Vaikenen ja painan pääni - en salli hänen nähdä tätä häpeää.

Olen peittänyt suruni ja kaipuuni valheellisen naurun alle 

jottei hän epäilisi minun löyhkäävän rakkaudelle.

Tänä yönä lampun valo haihtuu pois,
hän miettii miten kaikki erilailla olla vois.
Vanhat arvet viiltää auki veitsellään,
kuunvalossa punainen veri kauniisti kimmeltää… 

Hän eksyy syvemmälle menneisyyteen,
tyhjyyttä juosten pakenee.
Matkaa syvemmälle surun avaruuteen,
pimeyden portit aukaisee.

Tanssien yllä kuoleman, hän huutaa riemuissaan:
"Nyt viimein tästä kaikesta vapaa olla saan!
En palaa kärsimysten maailmaan enää milloinkaan,
tahdon nukkua rauhassa, en pelkää jumalaa!"

Tästä taitaa tulla piiiiiitkä postaus täynnä kuvia ja runoja-

Vain yksinäisyys katkeroittaa
pienen sydämen.
Se muurit rakentaa
ylle suurien haaveiden.
Kertaakaan ei kiellä,
mutta silti vankiaan
ei kahleista päästä,
jättää vain uhrinsa kitumaan.

ANTEEKSI

Hiljaista, ehkä hieman outoa vaikerrusta

Tämmönen söpö pikapostaus tähän aamuun... Ensinnäkin mie kirjottelen kännykällä, joten pahoittelen kirjoitusvirheitä yms. Fonttikin saattaa heittää hevonpersettä, mutta toivotaan että pääsette siitä yli.

Istun tällä hetkellä keijukaiseni sylissä portailla. Rakkaani tuli sittenkin. Aikomus olisi siis mennä tapaamaan keijukaiseni isovanhempia Orimattilaan. Mie en vaan oo varma että uskallanko ylittää tota tietä. Janska keksi miulle tän postauksen otsikon. Tosin oudon tilalle neiti olisi ihte laittanut söpön, sillä hänen mielestään miun vaikertaminen ja maukuminen on söpöä. Tuitui, ihana Janska <3

hyvin merkityksetön postaus etten sanois..
unohrin taas sen vakavan osan.
Miehä sanoin, tästä tuu paskaakaa, ahem

Kun kasvan isoksi, en tahdo olla yhtään mitään

Itkeä saa

Toisaalta se olisi heikkoutta

ja kuten kaikelle heikkoidelle

sille naurettaisiin myös.

Kello lyö pian seitsemää. Ainut mitä olen tänään suustani saanut alas on kuusi eri pilleriä. 

Miksei burana voi helpottaa myös henkisesti?

Eikö totta että aina pitää olla oma itsensä?

Ellet ole idiootti.

Mitä oikein puhun? Sepä sinä juuri olet.

Pieni keijukaiseni ei tulekkaan. Ei tänään. Ei ollenkaan enää tänä vuonna. Miulla on ikävä. Ikävä sen lämpöä ja suudelmia. Ikävä jopa sitä kipua, joka varpaisiin osui, kun joutui kurottelemaan saarakseen pusuja keijukaiseltani.

Tupakka tappaa. EIkö se niin mennyt?

Mut hei, eks jokane kuole aikanaan?

Vitut kaikesta, meitsi menee röökille.

Oisko kellään tulta?

Istun tällä hetkellä Henkan kämpän parvekkeella. Sain rakkaaltani hupparin lainaksi.

Hengitys muuttuu höyryks.

Vitun kylmä.

Toistan kysymykseni: kellään tulta?

En voi koskettaa, en katsoa.

Vain rusuinen valokuva sinusta muistuttaa. Senkin reunat ovat rupiset.

Ehkä rutto tulee ja vie minut.

Vitut, minä olen tullut tänne jäädäkseni.

Kestitte tai ette. 

Vittu.

Oisko sitä tulta?

Kuuntelen toistolla Piha ilman sadettajaa.

Tulee samanlainen haikea olo kuin aina vuosia sitten.

Oisko vittu kellään sitä tulta?

Ei. Painukaa sitten vittuu.

Ei kiinnosta. Ei jaksa.

En kukene enää.

Voimani loppuivat ajat sitten.

Harmi että tajusin sen vasta näin myöhään.

Vitun vittu, tästähän piti tulla vakavasti otettava blogi.

hulvatonta.

ratkean riemusta.

ei oikeasti, tappakaa mut. Kaikki keinot sallittu.

Olen teidän omanne, rättinukke.