Kun kipu on niin osa sinua

Heeeeeeeeeyh bitches, mitäs kuuluu?

Mie oon nyt niin pilvissä, että saattaa vaikuttaa siltä et oon vetäny jotain ylimäärästä tai jtn...
Tästä tulloo hyvin turhanpäivänen postaus. Miulla ei oo miiiiiiiitäään, ei siis yhtään miiiiitään sanottava teille.


Janska lähti, moon lueskellu runoja. Sunnuntaina takasin laitokseen. jee. Väsyttää, oon syäny Hennan tekemää uunijäätelöä. En ees tiärä mitä tää on.. Henna tulee varmaankin kohta koulusta. Sit myä pelataan. Huamenna immeiset tulloo tänne. Ne on järjestelly jokku pileet miun synttäreie kunniaks. Yääährn, en tykkää synttäreistä yhtään. En tykkää olla huamion keskipisteenä tai mitään sellasta. ;_;

Pusukuva, awwwwww

ihana weheartit

Miun piti laittaa tänne miun ja Janskan pusukuva, mut Janska ei antanu :/

Löysin muuten uuren ihan perkeleen ihanan runon, josta tuliki uus lemppari

Sinä et puhuisi noin viisaasti 
Jos tietäisit miltä tuntuu kaivata niin paljon 
Että jokainen hengenvetokin tuntuu tikarilta keuhkoissa 
Kun kipu on niin osa sinua 
Että sen poissaolokin on kipua 
Ei, sinä et tiedä kuinka paljon itse viilletyt arvet voivat painaa. 

Sinä et neuvoisi noin tarkasti 
Jos tietäisit miltä tuntuu 
Kun pelkkä olemassa olokin sattuu niin paljon 
Että sydänkin tuntuu lyövän vain 
Koska ei osaa pysähtyä 
Kun kaikki mistä elät kuolee kivun kautta 
Kun kaikki mistä nautit syntyy kivusta 
Ei, sinä et tiedä kuinka paljon itse viilletyt arvet voivat painaa.